Johtokunnan jäsenten esittelyjä

Kuva: Silvi Kaarakainen

Puheenjohtaja Ina Ruokolainen

Järjestötyö on kuulunut elämääni teini-iästä lähtien, joten olen nähnyt paljon sen eri puolia. Parhaimmillaan se on hauskaa ja hyödyllistä, kunhan myös jäsenet osallistuvat siihen aktiivisesti - kukin voimiensa mukaan. Ottakaa siis yhteyttä ja ehdottakaa! Korona-aikana yritän muun johtokunnan kanssa pitää jäsenistöön yhteyttä mahdollisimman paljon verkossa.

Minulle etätyö on tuttua, sillä olen kirjoittanut lehtijuttuja ja kirjoja kotona jo vuodesta 1994 lähtien, viimeiset vuodet Asikkalan Pulkkilanharjun maisemissa. Urani alussa ehdin työskennellä isoissa lehtitaloissa, joihin en enää kaipaa. Journalismi ja kriitikon työ ovat kuitenkin pysyneet mukana, samoin median seuraaminen.

Kirjallinen tuotantoni koostuu pääosin tietokirjoista, joista 2014 ilmestynyt Pyöräilyopas - kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla on ehdottomasti suosituin. Sen reittejä pääsin kesällä 2020 päivittämään myös VisitLahti-nettisivulle.

Olen kouluttanut kirjoittajia useissa oppilaitoksissa toistakymmentä vuotta ja nähnyt, miten suuri voima sanoilla ja kielellä on niin kirjoittajalle kuin lukijallekin. Muistakaa ihmiset lukea!

Päivitys 16.4.2021: Jatkan puheenjohtajana myös vuonna 2021

Päivitys 4.3.2022: Ina Ruokolainen jatkaa puheenjohtajana vuonna 2022

Johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja Annamari Saure

Olen Salpausselän kirjailijoiden tieto- ja oppikirjailijoiden ääni.  Olen iloinen, että yhdistyksessä on mukana monenlaisia kirjailijoita, myös meitä tietokirjailijoita. Pidän yhdistystoimintaa tärkeänä, ja olenkin varsinainen järjestöihminen. Olen elämäni aikana työskennellyt monenmoisissa järjestöissä, koska pidän arvokkaana mahdollisuutta palvella jäsenistöä. Kun jokainen vuorollaan tarttuu toimeen, syntyy paljon hyvää ja yhteistä.

Vielä enemmän kuin kirjailijaksi miellän itseni lukijaksi. Aloin ahmia kirjoja nelivuotiaana eikä ahmimisikäni taida loppua koskaan. Lukemisen riemua toivon edistäväni niin Salpausselän kirjailijoiden johtokunnassa, Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa, johon myös kuulun, kuin työssäni äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Höpsö harrastukseni on koluta kirjailijakotimuseoita – kuvassa kättelen kissa Begemotia Bulgakov-museossa Moskovassa.

Päivitys 16.4.2021: Jatkan johtokunnassa myös vuonna 2021.

Päivitys 4.3. 2022: Annamari Saure jatkaa johtokunnassa, sen varapuheenjohtajana, vuonna 2022.

Kuva: Siru Danielsson

Johtokunnan jäsen Pasi Pekkola 

Minulla oli suuri ilo liittyä Salpausselän kirjailijoiden hallituksen uudeksi jäseneksi. Mukanani toivon tuovani ainakin paljon uusia ideoita ja verkostoja sekä jo useamman vuoden kokemukseni kirjailijantyön sekä hyvistä että huonoista puolista.

Omalla kirjailijanurallani olen keskittynyt pääosin romaanitaiteeseen. Pian julkaistuani esikoisromaanini Unelmansieppaaja (2013, Otava) muutin takaisin synnyin kaupunkiini Lahteen ja päätin omistautua kirjoittamiselle. Sen jälkeen onkin syntynyt kolme uutta romaania, joista osa myös sijoittuu kotikaupunkiini. Viimeisin kirjani Kaikki isäni naiset (Otava) ilmestyi viime syksynä 2020.

Haluan omalta osaltani olla mukana ideoimassa alueemme monipuolisen kirjoittajakentän toimintaa ja kehittää uusia tapoja nostaa alueemme hienoja kirjailijoita ja kirjoja paremmin esiin paitsi paikallisesti myös koko maassa.

15.4.2021

Päivitys 4.3.2022: Pasi Pekkola jatkaa johtokunnassa vuonna 2022

Johtokunnan jäsen Reetta Joska

Tämä on ensimmäinen vuoteni Salpausselän Kirjailijoiden johtokunnassa. Itse jäsenenä olen ollut kohta kaksi kokonaista vuotta.

Minulle kirjoittaminen on tärkeä osa elämääni. Jo pienestä tytöstä lähtien olen kirjoitellut tarinoita ja keksinyt niitä vilkkaan mielikuvitukseni ansiosta. Bloggaamisen aloitin 12-vuotiaana mutta aktiivisesti olen pitänyt Korkojen Kapina -nimistä blogia. Kerään myös korkokenkiä, jotka seikkailevat blogini tarinoissa. Uusi kenkäpari, uusi tarina.

Kirjoitan tällä hetkellä kirjasarjaa, joista kolme ensimmäistä löytyvät kirjakaupoista kautta maan.

Teokseni nimet ovat Aina & Ikuisesti, Aikahyppääjä sekä AlustaAlkaja. Neljäs osa on tulossa keväällä 2020.

Kirjojen kirjoittamisen ja bloggaamisen lisäksi teen myös juontajan keikkoja.

Minulle on kunnia saada olla mukana Salpausselän Kirjailijoiden johtokunnassa. Toivon sydämestäni, että tämä vuosi tuo mukanaan haasteita sekä seikkailuja.

Päivitys 16.4.2021: Jatkan johtokunnan jäsenenä myös vuonna 2021.

Päivitys 4.3.2022: Reetta Joska jatkaa johtokunnassa vuonna 2022.

Johtokunnan jäsen Samuli Lampinen

Olen Seinäjoelta kotoisin oleva runoileva ihmistaimi. Asuin yhdeksän vuotta Helsingissä, Suomen New Yorkissa. Työskentelin muuttomiehenä, matkustin Tansaniaan ja muutin Seinäjoen kautta Mäyryyn, jossa leikkasin yhdeksän kesää golfkentän ruohoja kulkien talvet maailmalla. Nuorin siskoni kutsui minua Nuuskamuikkuseksi.
Tapasin naisen internetissä. Jouduin roskapostiin, mutta nousin sieltä pian. Muutin hänen Helsinginneliöihinsä hetkeksi, kunnes pakkasimme kipot ja kapot varastoon ja lähdimme reissuun.
Päädyimme kahdeksassa kuukaudessa Lahteen – se sijaitsee kauniilla seudulla. Siitä on tulevan kesän jälkeen neljä vuotta. Vielä silloin en tuntenut ainoatakaan elävää kirjailijaa. Heti tulee mieleen kaksi, he vahvistakoon säännön.
Olen julkaissut uudessa kotikaupungissani neljä runokokoelmaa. Niistä tuorein,
Lehdenpuhaltajan poika (2021), sisältää sikermällisen Lahteen sijoittuvia runoja.
Tuon Salpausselän kirjailijoiden johtokuntaan järjestäytyneen kirjallisuuden ulkopuolisen kokemuksen. Kenties sellainen, mitä itsellä on, voisi olla toisille hyödyksi. Ainakin kääntäen niin on jo tapahtunut.

29.4.21

Päivitys 4.3.2022: Samuli Lampinen jatkaa johtokunnassa vuonna 2022

Johtokunnan jäsen 2020-2021: Kirsti Kivinen

Aloitin ensimmäisen päiväkirjani 8-vuotiaana, kun vietettiin sodanjälkeistä ”serkkukesää” Orimattilassa. Isot tytöt, siskoni Leena ja serkkuni Eeva pitivät päiväkirjaa ja lukivat niitä toisilleen. Heistä tulisi runotyttöjä, tai vähintään Anni Swaneja. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, olin joukon nuorin.

Tapahtumien ja tunteiden pohtiminen ruokki uteliaisuutta oman ja muiden elämäntarinoiden suhteen.

Ammatinvalintani osui kohdalleen. Psykologin ja sosiologin työssä ei koskaan ole ollut kahta samanlaista työpäivää tai kahta samanlaista ihmistä.

Päiväkirjan rinnalle aukeni ammatillisen kirjoittamisen sarka. Eläkkeelle jääminen oli vaikeaa kunnes tajusin, että nyt on aikaa, voin kirjoittaa mitä vaan! Kirjoittamisen tauti paheni Oriveden opiston kursseilla. Kirjoittajien porukassa on helppo hengittää, olla oma itsensä ja harpata omien esteidensä yli.

Kirjoittaminen on minulle yhtä välttämätöntä kuin hengittäminen ja havaitseminen. Se antaa mahdollisuuden muistaa, pohtia ja ymmärtää tapahtumia, elämisen vivahteita, katsella tarkemmin käänteitä, suhteita, pitkiä kehityskaaria. Myös dramatisoida, purkaa paineita ja sitten tyyntyä hahmottamaan uusia kokonaisuuksia. Koko elämän ikäinen oppimisprosessi - mikä rikkaus! Mukanani kulkee aina pieni muistikirja ja kynä.

Kun Mila Teräs SSKry:n pikkujoulussa kysyi hallitukseen, läksin innolla mukaan. Haluan edistää jäsenistön "luomukontakteja" digitaalisten rinnalla. Yksinäisen kirjoittamistyön lomaan tarvitsemme kasvokkaisia tapaamisia! Sellaisia, joissa syntyy huimia ideoita, huumori elpyy ja luovuus kukkii. 

 


Kuva: Katja Tamminen

Johtokunnan jäsen 2020-2021: Raili Mikkanen

Olen ympäri Suomea asunut kirjallisuuden moniottelija. Heinolaan tulin paluumuuttajana 2019. Olin asunut täällä vuoden kolmevuotiaana. Myös Lahdessa olen majaillut vajaan vuoden tekstiilitehtaissa harjoittelijana ylioppilaaksi päästyäni. Ahtialan Lehmuksessa taas oli lapsuuteni mummola ja hyvin rakas isoäitini sekä lähes kaikki isänpuolen serkut. Pieniä vahvoja juuria tänne Päijät-Hämeeseen siis on.

Kirjailijan uraani yritin aloittaa jo kahdeksan vanhana. Kartanon Birgit neiti on jännittävä ja kaunis kertomus, kuten heti alusta huomaa: On kaunis kevätaamu linnut livertävät ja aurinko paistaa täydeltä terältä kauniiseen pieneen alppikylään Norjassa. Kylässä on kaunis suuri kartano... En muista, sainko äidiltäni, maantiedon opettajalta huomautusta, vai ajatteliko hän sallivasti, että kirjailijat saavat kirjoittaa, mitä haluavat.

Aloitin tv-käsikirjoittajana. Kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt noin 70. Kaksi olen kirjoittanut Niko-poikani kanssa ja kaksi kuuden kirjailijan yhteistyönä. Monessa kirjailijayhdistyksessä olen ollut toimijana, nyt Salpausselän kirjailijoissa ja jäsenenä olen olen edelleen Suomen kirjailijaliitossa, Suomen nuorisokirjailijoissa, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat -yhdistyksessä ja Suomen radio- ja tv-selostajissa.

Silloin tällöin esiintyviä väitteitä kirjailijoiden keskinäisestä kateudesta ja eripurasta en tunnista ollenkaan. Päinvastoin, kirjailijapiirit ovat toisiaan kannustavia ja tarpeen tullen myös auttavia. Täällä tunnen olevani omassa ympäristössäni.

 

Johtokunnan jäsen 2020: Timo Taulo

Kun täytin 60 vuotta, pysähdyin miettimään. Tajusin, että kaikki mitä olen vuosikymmenten aikana tehnyt, on liittynyt kirjoittamiseen: toimittajana, copywriterina, luovana johtajana, näytelmäohjaajana ja historiikkien tekijänä. Silti olen luultavasti ensimmäinen Salpausselän Kirjailijoiden johtokunnan jäsen, joka ei ole koskaan julkaissut omaa kirjaa.

 

Päätin, että oman kirjan aika on, kun täytän 70 vuotta, ja olen kerännyt tarpeeksi elämää. On iloista, että sitä ennen voin toimia kotikaupunkini kirjailijayhdistyksessä erilaisten ja upeiden kirjoittajien kanssa.

Johtokunnan jäsen 2018-2020: Kari Kitunen

Ensimmäiseen vuoteeni Salpausselän Kirjailijat ry:n johtokunnassa osui tärkeä vuosi, yhdistyksen 50. toimintavuosi. Juhlaakin oli  2.12.2018.
 

Timo Sandberg innosti minua hakemaan jäsenyyttä. Kiinnostuin asiasta, vaikka en ole kirjoja kirjoittanut, mutta näytelmiä olen. Pääsin jäseneksi ja on ollut mielenkiintoista keskustella sanantaitajien kanssa kirjoittamisesta ja muistakin asioista. Johtokuntatyöskentely on myös ollut innostavaa, sillä koossa on hyvähenkinen, aikaansaapa ryhmä. Onneksi tutustuin Timoon ja sitä kautta löysin Salpausselän Kirjailijat. Tämä on ollut antoisaa aikaa.