KIRJAILIJAT KERTOVAT TYÖSTÄÄN LAHDEN PÄÄKIRJASTOSSA

Miten syntyy runokokoelma, romaani tai tietokirja?

Tervetuloa kuuntelemaan kirjailijoiden kertomuksia kirjoittamisesta Lahden pääkirjaston auditorioon keskiviikkona 13.11. 2019 alkaen klo 17.30.

Aiheesta keskustelevat Marja Aho, Annika Eräpuro, Eija Eskola, Tuula Hämäläinen, Reetta Joska, Kari Kitunen, Tuula Koivisto, Arja Kotiranta, Kirsti Luova, Eija Piekkari, Timo Sandberg, Annamari Saure, Heikki Saure, Mila Teräs ja Tapani Tukiainen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Salpausselän kirjailijoiden johtokunta 2019 esittäytyy

Mila Teräs

Olen ollut mukana Salpausselän kirjailijoiden johtokunnassa jo useita vuosia, viimeiset pari vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.

Vaikka pidänkin kirjailijan työn yksinäisyydestä, on silti hyvä päästä ihmisten pariin. Toisten kirjoittavien ihmisten kanssa voimme jakaa työhön liittyviä asioita, kuunnella ja myös tukea toisiamme. Paikallinen kirjailijayhdistys on paitsi sosiaalista vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä, myös ylpeyttä omasta alueesta ja sen kirjailijoista.

Parasta johtokunnan kokouksissa ovat hetket, jolloin nauramme ja tunnen, kuinka innostus sekä uudet ideat väreilevät ilmassa.

Marja Aho

Liityin Salpausselän kirjailijoihin neljä vuotta sitten tutustuakseni paikallisiin kirjoittajiin. On ollut ilo tavata ihmisiä, joilla on samanlainen kiinnostus ja uteliaisuus maailmaa, kirjallisuutta ja kirjoittamista kohtaan.

Alla oleva kuva on otettu viimeisimmän kirjani julkaisun yhteydessä itäisessä Hämeessä, Hartolassa, jossa vietin lapsuuteni. Kuvassa oleva kirjailijapatsas "Viisahampi vierelläsi" on yksi lempiveistoksistani ja muistuttaa minua paitsi alueen kirjailijoista, myös kirjailijayhdistyksemme tarkoituksesta: olla toinen toisillemme tukena ja vierellä, sekä innostamassa ja kannustamassa kirjallisessa työssämme. Koen, että jokainen jäsen yhdistyksessä rikastuttaa meitä kaikkia omalla persoonallaan, ideoillaan, edustamallaan kirjallisuuden genrellä ja tavallaan kirjoittaa.

Katriina Ranne

Löysin Salpausselän kirjailijat vasta tänä vuonna, pari vuotta Lahdessa jo asuttuani. Lähdin suoraan mukaan johtokuntaan.

Suomessa on yli tuhat ammatikseen kaunokirjallisuutta luovaa kirjailijaa. Kirjamaailman julkkiksia mahtuu maahamme kuitenkin kerrallaan vain muutama, ja valtaosa kirjailijoista on tuntemattomia jopa kotipaikkakunnallaan. Kirjailijaliiton n. 700 jäsenestä yli 10 asuu Päijät-Hämeessä, samoin kuin moni muihin liittoihin kuuluva kirjailija, mutta jos Lahden torilla pysäyttäisi vastaantulijoita ja kysyisi alueen sanataiteilijoiden nimiä, harva osaisi luetella kovin montaa (jos yhtään?). Paikallisilla kirjoittajayhdistyksillä on tärkeä rooli tunnettuuden lisäämisessä.

Kirjailijoitakin tärkeämpää on tietysti itse kirjallisuus. Me teemme työtä, jotta mahdollisimman moni saisi nauttia sanojen taiteesta.

Kari Kitunen

Olen ensimmäistä vuotta Salpausselän Kirjailijat ry:n johtokunnassa. Heti alkuun kohdalle osui tärkeä vuosi, kun tämä on yhdistyksen 50. toimintavuosi. Juhlaakin on tiedossa 2.12.2018.

Jäsenenä Kirjailijoissa olen ollut noin neljä vuotta. Timo Sandberg innosti minua hakemaan jäsenyyttä. Kiinnostuin asiasta vaikka en ole kirjoja kirjoittanut, mutta näytelmiä olen. Pääsin jäseneksi ja on ollut mielenkiintoista keskustella sanantaitajien kanssa kirjoittamisesta ja muistakin asioista. Johtokuntatyöskentely on myös ollut innostavaa, sillä koossa on hyvähenkinen, aikaansaapa ryhmä. Onneksi tutustuin Timoon ja sitä kautta löysin Salpausselän Kirjailijat. Tämä on ollut antoisaa aikaa.

Annika Eräpuro

Olen uusi lahtelainen (mökki Asikkalassa tosin ollut jo pidemmän aikaa) ja iloinen
siitä, että pääsin heti Salpausselän kirjailijoiden johtokuntaan mukaan. Olen
aiemminkin toiminut kirjailijayhdistyksessä, ja kirjallisista töistä minulla on
kokemusta laajalla skaalalla: lasten- ja nuortenkirjailijana, suomentajana,
sanataideohjaajana sekä teatterin käsikirjoittajana & dramaturgina.

Teen mielelläni töitä kirjailijoiden ja kirjallisuuden eteen alueellisella tasolla - on hienoa, että meillä on tällä tavoin mahdollisuus verkostoitua, virkistäytyä ja vaihtaa ajatuksia, ja hyvässä ryhmässä on hyvä kehittää toimintaa koko ajan antoisampaan suuntaan. Minulle tämä on mainiota vastapainoa kirjailijan työlle, joka ei tunnetusti ole sitä kaikkein sosiaalisinta lajia!

Tervehdys, olen runoilija Lealiisa Kivikari. 

Puheenjohtaja Mila Teräs pyysi minua toistamiseen mukaan Salpausselän kirjailijoiden johtokuntaan. Olin Milan kutsusta iloinen, mutta suhtauduin ehdotukseen empien, sillä olen usean vuoden ajan tottunut työskentelemään itsenäisen villisti ja vapaasti paikallisen runouden edistämiseksi. Päätin kuitenkin lähteä ihmettelemään yhdistystoiminnan mahdollisuuksia - mitä annettavaa minulla olisi alueemme kirjailijayhdistykselle ja toisaalta, mitä itse toiminnasta saisin. 

On rikastuttavaa, että johtokuntamme jäsenet edustavat monipuolisesti kirjallisuuden eri lajeja. Näin olleen näköalat laajenevat ja jäsenistöllä on paremmat mahdollisuudet saada oman lajityyppinsä kirjallisuutta, ja siihen liittyviä asioita esille. 

Joten jäsenistö – olkaa rohkeasti yhteydessä meihin johtokunnan jäseniin, olemme täällä teitä varten. 

Mielestäni olisi tärkeää, että paikalliset kirjailijat (lajityypistä riippumatta) tulisivat paremmin tunnetuksi omalla alueellamme. Tämän eteen olen valmis työskentelemään. Toivottavasti saamme myös tulevaisuudessa sekä yhdistyksenä että yhteistyössä alueellisten kulttuuritoimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ja erilaisia hankkeita, joissa myös Salpausselän kirjailijoiden kirjallisuus ja kirjailijat pääsevät yhä paremmin esille.

Annamari Saure

Olen Salpausselän kirjailijoiden tieto- ja oppikirjailijoiden ääni. Johtokunnassa olen nyt ensimmäistä vuotta, mutta jo vuosia olen osallistunut yhdistyksemme tapahtumiin. Olen iloinen, että yhdistyksessä on mukana monenlaisia kirjailijoita, myös meitä tietokirjailijoita. Pidän yhdistystoimintaa tärkeänä, ja olenkin varsinainen järjestöihminen. Olen elämäni aikana työskennellyt monenmoisissa järjestöissä, koska pidän arvokkaana mahdollisuutta palvella jäsenistöä. Kun jokainen vuorollaan tarttuu toimeen, syntyy paljon hyvää ja yhteistä.

Vielä enemmän kuin kirjailijaksi miellän itseni lukijaksi. Aloin ahmia kirjoja nelivuotiaana eikä ahmimisikäni taida loppua koskaan. Lukemisen riemua toivon edistäväni niin Salpausselän kirjailijoiden johtokunnassa, Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa, johon myös kuulun, kuin työssäni äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Höpsö harrastukseni on koluta kirjailijakotimuseoita – kuvassa kättelen kissa Begemotia Bulgakov-museossa Moskovassa.

Haluatko palautetta tekstistäsi?

Salpausselän kirjailijoiden palaute tekstistä annetaan keskustelussa, joka voidaan käydä joko henkilökohtaisessa tapaamisessa tai sähköpostitse. Vaihtoehtoisesti palaute voidaan antaa kirjallisena lausuntona.

Ohjeita tekstin tarjoajille:
– Lähetä teksti sähköisessä muodossa esimerkiksi word- tai pdf-dokumenttina, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5. Runo lasketaan yhdeksi liuskaksi. Emme anna palautetta käsin kirjoitetusta tekstistä.
– Muista numeroida sivut.
– Kirjoita saatteeseen syntymävuotesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi ja kerro, oletko yhdistyksen jäsen.
- Voit kertoa lyhyesti tekstisi taustasta sekä mahdollisesta toiveestasi palautteen suhteen. Kerro myös, haluatko palautteen keskustelussa vai kirjallisena lausuntona. Huomioithan, että arvioija ei palauta tekstiä.

Kirjailijat Tuula Mai Salmela ja Marja Aho arvioivat proosatekstejä.
Tuula Mai on ollut Salpausselän kirjailijat ry:n johtokunnan jäsen. Hän on julkaissut neljä romaania (Tammi, ntamo) ja neljä tietokirjaa (Atena Oy, Stakes, Suomen Kuntaliitto) ja vetänyt useiden vuosien ajan harrastajakirjoittajien proosapiiriä.

Marja Aho on kirjailijayhdistyksen varapuheenjohtaja. Häneltä on ilmestynyt yhdeksän lasten- ja nuortenromaania (Myllylahti, Atrain&Nord). Aho on opiskellut kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden analyysiä Jyväskylän yliopistossa ja toimii sanataiteen tuntiopettajana Wellamo-Opistossa.

Runojen arvioinnista vastaa kirjailija Riikka Palander.
Riikka Palander on julkaissut kolme runokokoelmaa: Maa muistaa matkustajan (Sanasato 2010), Sininen punainen (Sanasato 2011) ja Seeprakivi (Sanasato 2015). Hän on toiminut useita vuosia tekstien arvioitsijana ja ateljeekriitikkona.
 

Sovi tekstin arvioinnista arvioitsijan kanssa.
Tuula Mai Salmela / proosa, p. 050 554 6061

Marja Aho / proosa, marja.aho@live.fi

Riikka Palander / runous, riikka.palander@gmail.com