Lealiisa Kivikari (s.1964, os Kämäri, ent Kantola) on lahtelainen sanataiteilija ja vapaa kirjoittaja. Hän on aloittanut ammatillisen kirjoittajauran vuonna 1995. Kivikari kirjoittaa runoja, käsikirjoituksia, näytelmiä ja kolumneja. Lealiisa Kivikarin työskentelylle on tunnusomaista monitaiteellisuus.

Lealiisa Kivikarille on myönnetty Kodiksamian kirjallisuuspalkinto vuonna 2013
runokirjasta Talo kalliosaarella. Vuonna 2016 Kivikari voitti suomalais-ugrilaisten
kielten Poetry Slam -kilpailun. Kivikarille on myönnetty useita apurahoja kirjalliseen
työskentelyyn.

Lealiisa Kivikari toimii myös sanataiteen ja luovan kirjoittamisen ohjaajana.

FB Runot Lealiisa Kivikari
Instagram @lealiisa_k
Twitter @LealiisaK

Lealiisa Kivikari

JULKAISULUETTELO

RUNOKIRJAT:

• Rakkaudelma 2018, Duurisointu
• Luomisleikki 2014, Duurisointu
• Talo Kalliosaarella 2013, Duurisointu
• Talo Kalliosaarella, Twitter-versio -tutkielma: Kuinka kirja taipuu twiiteiksi 2013
• Maria sytyttää tulen rannalle 2011, Duurisointu
• Unitila, runo- ja kuvakirja, 2006, Lahden messut
• Tulirumpu, loitsurunoja ja lauluja, 2002, omakustanne
• Unipäiväkirja, tekstit ja kuvitus 2002, Lahden kaupunginteatteri

NÄYTELMÄT JA KÄSIKIRJOITUKSET:

• Kalevi Aho: Hyönteissinfonia, runot ja tekstit sekä maalaukset musiikkiin alkuperäisteoksen pohjalta, 2014, Sinfonia Lahti ja Theatrum Olga
• Taiteiden välisiä kanssapuheita, runoja ja maalauksia, 2013, MoTai-kollektiivi
• Runoilijan uskontunnustus: Marian seitsemän nimeä 2011, Ristinkirkko, Lahti
• Maria sytyttää tulen rannalle, runovideo 2011, Hämeen taidetoimikunta
• Maria sytyttää tulen rannalle, musiikillinen runopolkuesitys, 2011-2013 muusikko Soila Sariola
• Marian sytyttää tulen rannalle – runodraama, 2010 Theatrum Olga
• Kalevalan Naiset nyt, monitaiteellinen esitys, 2009 kanteletaiteilija Mirva Minkkinen, valokuvaaja Maiju Saari, Lahden kaupunginkirjasto
• Juhlan aika – Lahden diakoniasäätiön historiallinen näytelmä, 2009 Theatrum Olga
• Tärinäharjun 6 C, näytelmä koulukiusaamisesta, 2007 Theatrum Olga
• Momo ja aikavarkaat, musikaali, laulujen sanoitukset, 2004, sävellys: Mia ja Jarkko Kiiski, 2004
• Lahti Sata - musiikillinen virtuaalimatka Lahden historiaan, 2005, Lahti 100-teatteriryhmä
• Yön sisar, musikaali, 2002, käsikirjoitus, laulujen sanat, sävellys: Jarkko Kiiski Ilkka Talasranta, Juha Heikkilä, Lahden kaupunginteatteri
• Auringon Synty, musiikkidraama, 2002, Tiirismaan musiikkiluokat
• Kettu, joka kadotti sydämen, lasten musikaali, 2001, Lotilan musiikkiluokat ja Lahden kaupunginteatteri teatteri
• Uunin-Pankon-Takanen, pienoisnäytelmä, 2001, Kulttuuri työllistää-teatteriryhmä
• Oo, mikä nainen, 1970-luvun iskelmiin pohjautuva musikaali, Tiirismaan musiikkiluokat 2000
• Tulirumpu, musiikkidraama, sävellys: Kari Mäkiranta Lahden Runoviikko 2000
• Matka peilistä peiliin, näytelmä, Mikkelin opistoteatteri 1999
• Lumikuningatar-show, musiikkinäytelmä, Laura Voutilainen ensamble Silja Europa, 1997

Käsikirjoittajana radiossa:

• Pakinoita, Yle Lahti 1995-2002
• Kuunnelmasarjat, Yle Lahti:
• Anopinkielen alla 125 jaksoa 1997-1999
• Huuvartti Haa, 14 jaksoa 2000
• Tapaus Paunonen, 13 jaksoa 2003

Käsikirjoittajana orkesterille:

• Ave Maria-Lauran tarinallinen joulu, 2009, Laura Voutilaisen joulukirkkokiertue
• Lahden gospelkuoron jouluinen koulukiertue , 2006
• Lahden gospelkuoro, joulukonsertti, 2006, johtajana: Marjaana Turunen ”La Stella, Yksi ainoa tähti”
• Sinfonia Lahti, johtajanaan Jaakko Kuusisto,2005, Chess-musikaalin konserttiversio, kertoja repliikit alkuperäistekstin pohjalta
• Sinfonia Lahti, johtajanaan Osmo Vänskä 2001,2002 Rajaton-lauluyhtye, ”All you need is love”
• Lahden Viihdeorkesterin joulukonsertit, johtajanaan Juha Untala / Kuinka pitkä matka on jouluun? 2000-2002 Tontun joulumuistot 2003

Kivikarin Talo kalliosaarella vie kausaaliseen välitilaan

Lealiisa Kivikarin runokirja Talo kalliosaarella (2013) on hypnoottinen lukukokemus, jossa runoilija puhuu kuin syntymävetten päällä vaeltava henki, jälleensyntymien kausaalisessa välitilassa fyysiseksi ihmiseksi materialisoitumistaan odottava sielu, jonka sielunsilmissä vilahtavat kuvasarjat jo eletyistä elämistä kokemuksineen ja opetuksineen sekä välähdykset tulevista ihmiselämistä Maa-planeetalla. Henki ihmettelee ihmisen syntymistä ja kuolemaa, ja mitä näiden hetkien väliin jää. Miksi ihminen on olemassa, mikä on elämän tarkoitus?

"...Olemme välähdys tähtikartan takaa
pisara ykseydestä, ihmisen ydinvalosta," Kivikari oivaltaa s. 56 runon lopussa. 

Syvällenäkemisen siunaus ja kirous kulkee vahvasti läpi kirjan.

"Luonnon laki: kasvu alkaa aina pimeästä. 

Ihanasta alkuveden keinusta sinut leikataan pois.
Loisteputket syövät silmiäsi
olet pelkkää parkua, valon kylmää vihaa.
Kai täällä on toisiakin valosta järkyttyneitä?"

Eikä runoilijan tie ole helppo, sillä runoilija on "avoin talo paljaalla kalliosaarella / kaksitoista ikkunaa katsoa itseään / ei mitään muuta, eikö ketään toista" ja "rannan terävät kivet opettivat kävelemään ja sielun aava tuntemaan."

Kirjan runoilijalla on vahva kohtalonusko, jota Kivikari kuvaa hienosti sivun 61 runossa. Se on taitekohta, jossa runoilija seesteytyy, hyväksyy kohtalonsa, vapautuu ja valaistuu. Runoilija ei puhu enää itse, vaan joku suurempi voima puhuu hänelle, rauhoittelee valonarkaa ihmisparkaa.  

"Kartta on piirtynyt sinuun.

Se on olemassaolossasi
vaikka muistinpeitossa.

Erikokoisina mittakaavoina
ihmisen avaruudessa.

Geometriana planeettojen
ja tähtien suhteissa.

Aavistuksina unen
ja valveen välitiloissa.

Sinun on hyvä tietää
mitä valoa olet vailla.

Kämmenkupeissa vettä
syntymäkartan viivat.

Jalkapohjissa monen tien ristit
oivallusten jäljet."

- 

Teksti: Sirpa Papinaho