Arto Kytöhonka -näyttely Lahdessa

Niin, uskallanko minä häiritä maailmankaikkeutta -näyttely on esillä Lahdessa Fellmanniassa (Kirkkokatu 27) 3.9. – 28.9 2012.

Ajankohtainen edelläkävijä

Runoilija ja monitaiteilija Arto Kytöhonka (1944–1992) oli edelläkävijä, joka jäi kokeilijana vaille ansaitsemaansa arvostusta oman aikansa kirjallisessa ilmapiirissä.  

Kytöhonka toteutti ja kokeili asioita, jotka elävät vahvasti tämän päivän runoudessa. Hän oli digitaalisen runouden uranuurtaja, joka kehitteli runogeneraattoreita jo 1980-luvulla. Hän perusti oman kustantamon, joka oli tuolloin hyvin harvinaista. Hänen kirjallisesta tuotannostaan Venetsialainen sarja: Nagauta 32–71 on nykyään erityisen arvostettu.

Kytöhonka ylitti taiteenlajien välisiä rajoja ja teki visuaalisia runoja. Hän kuuluu postitaiteen uranuurtajiin Suomessa.

Kytöhonka asui elämänsä viimeiset vuotensa Uudessakylässä Nastolassa, jossa toimi myös hänen kustantamonsa Äitini talo.

Digitaalisen runouden edelläkävijä

Arto Kytöhonka oli ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita – ehkä jopa ensimmäinen, joka ryhtyi käyttämään tietokonetta. Hän teki runogeneraattoreita jo 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, jolloin tietokoneet olivat vielä harvinaisia. Tietokone vaikutti ratkaisevasti siihen, että hän perusti oman kustantamon Äitini talon.

”Tämä perustuu oikeastaan siihen, että teksti on täyttä nonsensea, hölynpölyä, mutta ihminen on kaikessa järjettömyydessään niin järkevä, että sille on mahdoton syöttää puppua. Se näkee pupussakin jonkin juonen. Ihminen on niin typerä, ettei se kykene luomaan hölynpölyä, siksi koneen on tehtävä sitä.” (Arto Kytöhonka selvitti runogeneraattoria Etelä-Suomen Sanomissa 10.8.1990)

”Tietokonekirjallisuudesta on visusti vaiettu Suomessa”, toteaa Kytöhonka, ”ne kun eivät ota mahtuakseen kansallisen kirjallisuuden kaanoniin…” (Businews, 2/1991)

Postitaide

Arto Kytöhonka kuuluu postitaiteen uranuurtajiin Suomessa. Postitaiteen periaate oli se, että kuka tahansa sai lähettää näyttelyn kokoajalle teoksiaan, jotka myös poikkeuksetta laitettiin esille näyttelyyn.

”Väliaine ja muoto on vapaa. Material and form free. Siitä vain töitä tulemaan by mail kunhan mahtuvat postilaatikkoon ja kolahtavat tajuun. Siis kaikkea mitä hyvänsä & kuta ikinä. Lingua a scela libera. Pilan päiten tai jostain syystä käytetään usein englantia, mutta kieli on vapaa.” (Arto Kytöhonka: Mitä se on tämä postitaide)

Yksi postitaiteen tunnetuimpia ilmiöitä oli japanilaisen Shozo Shimamoton kalju, jonka Shimamoto pyysi täyttämään. Mitä merkillisimmillä tavoilla täytettyjä Shimamoton kaljuja nähtiin useissa postitaidenäyttelyissä ympäri maailmaa. Kytöhonka riemastui ja kutsui osallistumaan: ”piirrä Shozon kalju takaapäin, kopioi piirrostasi ja sitten vedä päätä täyteen vesivärein, kuvarunoin, lehtileikkein, kopioimalla tai mitä ikinä keksitkin.” Shimamoto vieraili Suomessa vuonna 1990, kun Kytöhonka järjesti Hämeenlinnan kirjastossa postitaidenäyttelyn ja La Luna –tapahtuman Taiteiden yönä.

Visuaalinen runous

Arto Kytöhonka yhdisteli sanaa ja kuvaa, teki kuvarunoja, visuaalista runoutta ja ammensi vaikutteita kuvataiteesta ja sarjakuvasta. Hän osallistui Marko Kaiposen ohjaaman Venetsialainen sarja –runovideon tekemiseen. Se perustui Kytöhongan samannimiseen runokokoelmaan.

Hän oli kiinnostunut japanilaisesta paperintaittelusta origamista ja piti siitä työväenopistossa kurssin. Useat hänen itse kustantamistaan runovihkosista on taitettu leporello-tekniikalla, joka on origamin alalaji.

The Museum of Modern Arto

Arto Kytöhonka oli edelläkävijä myös kuvataiteen uudistajien joukossa. Hän liikkui niin luontevasti eri taiteenlajien välillä, että on mahdotonta luokitella, missä kirjailja-Kytöhonka lakkaa ja missä kuvataiteilija-Kytöhonka alkaa ja toisinpäin.

Hän oli aidosti kansainvälinen ja ammensi vaikutteita niin Fluxus-liikkeestä kuin japanilaisesta Gutai-ryhmästä. Hän osallistui vuonna 1974 Elonkorjaajien näyttelyyn, joka järjestettiin Halvat huvit –galleriassa Helsingissä. 1960-luvun lopulla syntynyt ja vuosina 1970–1978 aktiivisimmin toiminut ryhmä järjesti poikkitaiteellisia tapahtumia. Näyttelyissä yhdisteltiin maalauksia, runoutta, valokuvaa, ääntä ja esinetaidetta.

Kytöhonka vaikutti myös Dimensio-ryhmässä, joka on eri alojen kokeellisten taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteenliittymä. Siihen kuuluu kuvataiteilijoita, arkkitehtejä, kirjailijoita, säveltäjiä, tutkijoita ja tietokone-alan osaajia.

Kytöhonka käytti nimeä The Museum of Modern Arto eri yhteyksissä, kuten näyttelyissä, kirjeissä, korteissa ja visuaalisissa runoissaan.

Äitini talo

Arto Kytöhonka perusti oman kustantamonsa Äitini talon aikana, jolloin pieniä kustantamoja oli hyvin vähän – toisin kuin nykyään. Otavan kirjailijana aloittanut Kytöhonka kustansi itse ne kirjansa, joita nykyään arvostetaan eniten. Kustantamon perustamisen mahdollisti tietokone, jota hän ryhtyi käyttämään ensimmäisten kirjailijoiden joukossa Suomessa.

”Sitä ei perustettu siksi, että Otava olisi lähettänyt käsikirjoituksia takaisin, vaan kyseessä oli tietoinen valinta – minä teen mitä haluan.”( Kytöhonka perusteli oman kustantamonsa perustamista Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjailija ja elämänkatsomus –haastattelussa 16.9 1988.)

”Kytöhonka oli ensimmäinen suomalainen kaunokirjailija, joka siirtyi käyttämään tietokonetta luovuuden apuvälineenä. Tuo tapahtui 1982.

Uuden instrumentin innoittamana hän kehitti Äitini Talon, pienkustantamon, jonka puitteissa hän saattaa kirjat valmiiksi – muidenkin kirjailijoiden kirjoitttamat – loppuun asti, silmää puhutteleviksi taideteoksiksi.” (Businews 2/1991)

”Nagautoja on luettu ensimmäisenä suomalaisena täysiverisesti ajelehtivana ja flaneeraavana postmodernina runokirjana, joka kieltäytyy suvereenisesti mm. keskeissubjektista ja temaattisesta hierarkiasta”. (Jukka Mallinen)

”Venetsialainen sarja: Nagauta 32–71 on viime vuosisadan loppupuolen runoutemme ehdottomia huippuja, jossa Anhavalta ja Haavikolta peritty puhunta yhdistyy villin anakronistiseen historianäkemykseen ja perinteessämme harvinaiseen suoraan tunnustuksellisuuteen.” (Leevi Lehto)

--

Lisätietoa:

Heikki Saure, puh. 050 545 7194

heikki.saure@phnet.fi

Maija-Riitta Kallio, Lahden taidemuseon amanuenssi

puh. 050 518 4593

maija-riitta.kallio@lahti.fi