Eija Piekkarilta Kylmä kättely -dekkari

Eija Piekkarin uusin, neljäs dekkari sijoittuu jälleen Hollolaan, Sairakkala-Toivola-Kastari –linjalle. Edellisistä kirjoista tuttu rikosylikonstaapeli Kristiina Elo ja muut poliisit jatkavat murhien ratkaisemista. Tuttuja ovat myös kylällä asuvat ihmiset, mutta murhakeskiön ydinporukka on uusia henkilöitä.

Sirkku Halmesmaa on olevinaan vanhan ajan kartanonrouva Hollolan tilallaan, vaikka tila on jo kutistunut ja vähän rapistunut. Liika esittäminen ärsyttää naapureita, eikä rouva luonteensakaan vuoksi ole pidetty henkilö.

- Sirkku on suustaan ilkeä, pullauttaa suustaan mitä sattuu ja katselee silmät pyöreinä, mikä nyt tuli, kun vastapuoli loukkaantuu, kertoo Eija Piekkari.

Miniä-anoppi –suhde käynnisti kirjan

Kylmä kättely -kirjan tapahtumat alkavat pellavatalkoilla, eikä heti murhalla, jolla Eija Piekkari tunnustaa joka toisen kirjansa alkavan. Kirjan idea käynnistyi, kun hän alkoi pohtia anoppi-miniä –suhdetta, mihin voisi johtaa anopin ja miniän huonot välit. Piekkarin mukaan rikostarinassa ihmissuhteet merkitsevät paljon. Miksi joku käyttäytyy, kuten käyttäytyy.

- Kun ilkeä anoppi, Sirkku Halmesmaa, ja tämän miniä alkoivat elää mielessäni, lähtivät liikkeelle, muu kylä tuli perässä talkoineen päivineen, Piekkari kertoo kirjan syntyvaiheista.

Rikostarinoiden sijoittaminen maaseudulle on Piekkarin mieleen, koska maalla jokaisella on oma ympäristönsä, jonka avulla ihmiset saa eri tavalla elämään kuin kerrostaloympäristössä.

Murhaaja valitsee pahuuden

Eija Piekkari pohtii pahuutta ja hyvyyttä viihdemielessä, koska haluaa tarjota lukijalle jännitystä. Pahuus on hänen mielestään vallan antamista negatiivisille asioille, kuten vallanhimolle, kostonhalulle, ilkeydelle. Kun niitä imee itseensä, pystyy tekemään mitä vaan, jopa murhan. Omaa etuaan kovasti hamuava unohtaa muut ja voi tappaa saadakseen haluamansa. Dekkaristin pitää kirjassaan perustella, miksi joku tappaa. Murhaaja ei tapa satunnaisesti, vaan hänellä pitää olla motiivi.

- Ihmiset tekevät kirjoissani pahaa silkkaa pahuuttaan, eivät nurkkaan ahdistettuna, jossa ei ole vaihtoehtoja. Dekkarissa pitää olla vaihtoehtoja ja murhaaja valitsee pahuuden.

Piekkari pohtii, että maailma, elämä on tasapainoilua hyvän ja pahan välillä. Hyvä ja paha ovat hänen mielestään olemassa.

- Paha ei ikinä voita, mutta hemmetinmoinen vastus se on.

Piekkarin dekkarisarjalle on jatkoa luvassa. Viidennen kirjan käsikirjoitus on tarkoitus jättää Myllylahti-kustantamolle syyskuussa.

Teksti ja kuva: Sirpa Papinaho

--

Lämpimästi tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen lauantaina 31.3.2012 klo 14-16 Ravintola Pirtti, Soramäki.